-->

Kierrätysmekosta tulikin tunika

Tämä on kerrankin niitä viikkoja, kun moni keskeneräinen asia valmistui kerralla. Sain palautettua diplomityöni arvosteltavaksi heti alkuviikosta (valmista työtä pääset lukemaan täältä). Kun kerran sattui olemaan lomaviikko, suuntasimme kohden Ruissalon kylpylää hetkeksi rentoutumaan. 

Lomailijan riemua himmensi vielä torstaina perjantaina odottava näyttö. Kuva: Juha Koivistoinen.

Alkuviikon riemua hieman himmensi perjantaille osunut vaatetusalan ammattitutkinnon näyttö - erikoismateriaalit. Kolmannessa ja viimeisessä näytössä tein asiakkaalle kierrätys nahasta mekon (KLIK). Mekon tosin lyhennettiin asiakkaan pyynnöstä tunikaksi lopulta.

Lomailijan riemua vaiensi se, että palojen leikkaamisen jälkeen tajusin, että materiaalissa oli pieniä nuppineulanpään kokoisia reikiä. Kun hetken ihmettelin tajusin, että takissa aikaisemmin ollut liimakangas oli syövyttänyt, yli kaksikymmentä vuotta vanhaan, takkiin ne reiät.  


Mekko edestä

Päätimme yhdessä asiakkaan kanssa, että turha on tunikaa vuorittaa, kun materiaalin kestosta ei ole käytössä harmainta hajua. Sillä voisi hyvinkin, että kalliit vuorikankaat menisivät hukkaan, kun vanha sikamokka päättäisi repeytyä yllättäen. Näyttöön menin siis vuorittamaton mekko kainalossa.

Mekko takaa ja sivulta

Yksityiskohtia tikkauksista

























Täytyy kyllä todeta, että toisessa kainalossa oli itselle ompelemani kotelomekko. Kotelomekolla sitten todistin, että osaan tarvittaessa vuorittaa. Niinhän siinä lopulta kävi, että tämäkin tutkinto valmistui samaiselle viikolle.


Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi 



Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi vastailen tuota pikaa.