-->

Apinaisen viikon mietteitä ja apinasuojia

Liekö kukaan muu teistä seurannut oikeudenkäyntiä, jossa ruodittiin apinan ottaman selfien tekijänoikeuksia? Monivuotisen oikeustaistelun päätteeksi apina ei saanut tekijänoikeuksia, vaikka eläinjärjestö Peta niin vaatikin. Hyvä, että maalaisjärki voitti. Ja maalaisjärjellä tarkoitan sitä, että valokuvan ottaminen on muutakin kuin napin painallus. Apinan ja ihmisapinan eroista voi olla sitten, montaa mieltä.

Jos nyt jotain olen kuluneena vuonna oppinut, että kuvassa on monta juttua, jotka pitäisi osua kohdilleen. On suljinaikaa, aukkoa, valoherkkyyttä ja valkotasapainoa. Joka kerta, kun otan kameran käteen opin uutta.  Varsinkin tässä blogistanian käsitöiden ihmemaassa valokuvaaminen vaatii monta mutkaa ennen kuin ovat blogissa.

Apinaisen kankaan monet mutkat


Apinan selfien innoittamana ompelin ompelukoneiden ja saumurin suojia. Apinainen puuvilla ja pellavapuuvilla kankaat tarttuivat mukaan matkalla Turkuun Design Hillistä. Tykkäsimme apinoiden leikkisyydestä, pellavan pinnasta ja rauhallisesta harmaasta.


Valmiit suojat.


Mitataan päätypalan leveys (24,5 cm) ja korkeus (37,5 cm)
Mitataan sivupalan pituus 43 cm.

Mitataan päätypalan leveys 24,5 cm.

Mitataan päätypalan korkeus 37,5 cm.
Pyöristetään päätypalan kulmat.
Mitataan päätypalan kolme sivua 52 cm.

Merkitään yläreunan puoliväli pienellä hakilla.


Leikataan sivupala 43 cm.
Leikataan sivupalan toinen reuna (52 cm), ko. reuna tulee vasten päätypalaa.
Neulataan päätypala sivukappaleiden väliin, puolivälihakit kohdakkain

Ommellaan sivupala paikoilleen ja huolitellaan se. Silitetään saumanvara ja taitteen alku alareunaan.

 Ommellaan suojuksen alareuna ja silitetään valmis työ.
Valmiissa suojissaan odottavat saumuri ja ompelukone seuraava käyttökertaa.
Leikkuupöydällä

90-luvulta tähän päivään -projekti on sovitettu, joten ompelua vajaa on tämä työ. Teinkin viime viikolla toiselle asiakkaalle puuvillaiset koehousut, jotka lähetin sovitettavaksi perjantaina. Kun housut istuvat, niin sitten ommellaan välikausi- ja toppahousuja nuorelle miehelle mittojen mukaan.

Très chic ja neuloosiprojektin tunnelmia

Näin syksyn kunniaksi tuli tarjoiltua itselle ihanainen neuleprojekti. Lankat ja puikot tervehtivät aamulla töihin lähtijää ja hakeutuvat sormille, kun iltauutiset alkavat. Tämän on kuin edellisessä elämässä, projektin piti olla läpihuuto juttu, toisin kävi kuitenkin.


Äidin pikku apulaiset kerroslaskuri ja
palmikkopuikko ovat päässeet käyttöön.

Kietaisupuserosta tulee palmikkoneule


Alun perin valitsin itselle sopivan ja nopeasti edistyvän kietaisupuseron. Sellaista perussileää neuletta oikealla oikeaa ja nurjalla ilman koukeroita. Muutaman viikon metsästin lankoja Suomesta ja silmiini niitä ei sattunut. Lankojen valmistajalla näkyi olevan Ranskassa kuluttajille suunnattu lankakauppa. 

Tilasin langat ja jäin odottelemaan postipoikaa. Ei näkynyt postipoikaa eikä lankoja, vaikka sain tilausvahvistuksen ja tilauksen seurantanumeron. Sattumalta vilkaisin tiliotetta ja huomasin, että rahat olivat palautuneet tilille. Selitystä en tähän päivään mennessä ole yritykseltä saanut, vaikka heiltä sitä kyselinkin sujuvasti ihan kohdemaan kielellä.

On siinä koukeroita kerrakseen.

Kun en saanut haluamaani lankaa, katselin kirjasta ne projektit, joiden lankoja saa Suomesta. Koska lopullinen mallin valinta tuotti tuskaa, niin pyysin komeampaa osapuolta valitsemaa mallin, joka on miehen mieleen. Tiedä häntä, missä lie silmät ollut mutta puikoille laskeutui kirjan haastavin malli.

Yllätyslangalla neulotaan (KLIK)*

Villa, polyamidi ja akryyli


Asian tekee harvinaisen hauskaksi sen, että kyselin jo aikaisemmin sujuvalla suomella kotimaiselta jälleenmyyjältä tästä langasta. Kysymykseeni, kuinka akryyli, villa ja polyamidi käyttäytyvät langassa en saanut kuitenkaan vastausta, vaikka sitä tiedustelin jo alkukesästä. 

Ongelmahan ei ole tuo villa ja polyamidi, sillä ne ovat hyvä pari. Villa lämmittää ja polyamidi kestää. Enemmänkin mietin akryyliä, josta voi kehkeytyä nyppyautomaatti. Toki akryyliäkin on monenlaista, osa nyppyyntyy ja osa ei. Olisi vain ollut mukava tietää, kumpaa laatua tämä on, sillä yhden mallikerran (n. 1,5 cm) neulomiseen näkyy hujahtavan tunti. Tällä tahdilla valmista on aikaisintaan jouluna.

yllätyspalmikoita.
Leikkuupöydällä

90-luvulta tähän päivään -projekti on sovitettu, joten ompelua vajaa on tämä työ. Teinkin viime viikolla toiselle asiakkaalle puuvillaiset koehousut, jotka lähetin sovitettavaksi perjantaina. Kun housut istuvat, niin sitten ommellaan välikausi- ja toppahousuja nuorelle miehelle mittojen mukaan.

Yhteistyössä



* Minerva Kustannus Oy















Pakkopullaa aamupuuron kaverina

Olen tässä melkein jokaisena aamuna kirjoittanut tunnin diplomityön johtopäätöksiä ennen töihin lähtöä. Täytyy kyllä todeta, että onhan se sellaista pakkopullaa aamupuuron kaverina.  Vielä kertaalleen silmäillä jo kirjoitettua yhdeksääkymmentä sivua. Miettiä, että mitenkä minä tämän vielä kerron uudelleen ja uusin sanoin. Pohtiakin pitäisi osata ja suhteuttaa analyysin tulokset jo tehtyihin tutkimuksiin.

Joskus ei vaan innosta, vaikka kuinka ois' oikeat pelit ja rensselit.
Ei se auta toimeen on tartuttava,

pidettävä katse tavoitteessa


ja punnerrettava kerran tai kaksi.

Kyllä se diplomityö sieltä valmistuu ihan kuin nämä työhousutkin
- itse tehden ja kaavoittaen. (Kuvat: Juha Koivistoinen)

Toden perään aamulla kirjoittaminen on ollut varsin antoisaa. Tiedän, että tunnin verran on tavoite lähempänä. Ainut huono puoli on hommassa vain se, että kun aivot pohtivat diplomityön käänteitä, kaikki muu laahaa perässä. 


Leikkuupöydällä


 90-luvulta tähän päivään -projekti on leikattu ja osittain ommeltu.

Neuloosiprojekti (KLIK)


Neuloosiprojektin langat saapuivat ja iltauutisia katsella on jo muutama silmukka neulottu.

Perinteitä kunnioittaen

Tiesi trenditoimisto vuosi sitten  kertoa, että skottiruutu on syksyllä muotia. Nyt on kolmiosainen pukukokonaisuus valmis - hame, mekko ja jakku.  Komeampi osapuoli nimesi kuosin  "perinteitä kunnioittaen",  oikeammin se kantaa nimeä Prince of Wales, mikäli oikein muistan.

Vetoketjuinen yksityskohta



Samaa tahtia hameen kanssa valmistui sininen paita.


Joskun mentävä myös takki auki.


Ai niin, jakku on muuten ensimäinen ikinä omilla kaavoilla itse ommeltu jakku

Kotelomekon ykstyiskohta takaa (KLIK mekko edestä)


Leikkuupöydällä


Paita ja mekko kiilasivat ohi muodistuksen, joten 90-luvulta tähän päivään -projekti on siistissä pinkassa pöydän kulmalla.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi

Muotia Ivalosta ja boyfriend paita

Yhdessä facebook ryhmässä käsityöyrittäjäksi mielivä kysyi: Että elääkö sillä?  Tätä pohdin, kun ajelin  tutustumaan Fashion Centerin avajaisiin Vantaan Vehkalaan lauantaina. Onko Suomessa tilaa yrittäjälle, joka tekee itse? Ja itsellä tarkoitan, että suunnittelee, kaavoittaa, ompelee ja markkinoi itse.

Itse suunniteltu, kaavoitettu ja ommeltu boyfriend paita (miehelle).
Aina olen ihaillut heitä, joilla on kyky ja taito muuttaa oma osaaminen liiketoiminnaksi ja uudenlaiseksi visioksi. Tyytyväisenä huomasin, että uutukaisen sisäänostajille suunnatun kauppakeskuksen avajaisiin oli uskaltautunut mukaan pari pienempää brändiä. Pienet brändit olivat juuri sellaisia yhden naisen visiosta lähteneitä, juttuja, joissa on sitä jotakin.

Artic Queen


Toinen näistä mielenkiintoisista tarinoista tulee Saariselältä Inarista. Yrittäjä Pirjo Karvonen kertoi, kuinka Saariselällä matkailleet ostivat ensimmäiset tuotteet suoraan päältä. Ensimmäisten ostosten rohkaisemana syntyi Artic Queen -mallisto. Artic Queenin näyttävät vaatteet olivat hyvin esillä myös sisäänostajille suunnatussa muotinäytöksessä.

 Karvosen suunnittelema viitta kutsuu halaaman - kädet sujautetaan aukkoihin ja halaus on valmis.








Leikkuupöydällä


Viikonloppu kului Vantaalla, joten 90-luvulta tähän päivään -projekti on siistissä pinkassa pöydän kulmalla.

Neuloosiprojekti (KLIK)


Neuloosiprojektin langat on tilattu, nyt vain odotellaan postipoikaa.


4xkotelomekko ja neuloosiprojektin alkutahdit

Uusimmassa suuressa käsityölehdessä Kirsi Lille pohtii, kuinka kotelomekosta on moneksi. Villakankaasta ommeltuna kotelomekko sopii viileille keleille, puuvilla-elastaani soveltuu kesään ja silkkinen on omiaan juhliin. Myös ranskalaisessa palapelipuvustossa tähdätään yhteen tyyliin, joka sopii sekä arkeen että juhlaan.


Kotelomekosta on moneksi scubasta juhlaan boleron kanssa,

puuvillaista arkeen, 


sifongista grillijuhliin ja



villakankaasta talveen.


Leikkuupöydällä


Viime viikolla kiilasi scuba-mekko ohi muodistuksen, joten 90-luvulta tähän päivään -projekti on siistissä pinkassa pöydän kulmalla.

Neuloosiprojekti


Kesällä virkkasin saunavastan(KLIK), joten syksyksi jäi neuloosiprojekti.  Kun ilmat viilenevät tekee mieleni tarttua puikkoihin, ja on aika paljastaa syksyn neuloosiprojekti. Jo keväällä huomioni kiinnittyi Charlotte Rionin Tyylikkäät ranskalaiset neuleet - kirjaan. Kirjan on julkaissut Minerva Kustannus Oy.

Kuva: Minerva Kustannus Oy*
Liekö se ollut tuo kannen punainen väri vai ranskalaisuus, joka vietteli silmäni? Samapa tuo. Kirjan neuleet näyttivät niin herkullisilta ja lämpimiltä. Selailin kirjaa monta kuukautta ja puntaroin että mitähän sitä tekisi. Lopulta vaihtoehtoja oli vain kaksi kietaisupaita tai palmikkoneuletakki. Arvatkaas kumpaan x-vartaloinen päätyi?

Yhteistyössä


* Minerva Kustannus Oy

Tilaa sinun projektillesi

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Prinssin ja prinsessan uudet vaatteet

Nyt saivat prinssi ja prinsessa kauan odotetut uudet vaatteensa. Täti, kun tahtoo välissä töissä käydä, niin toimituksessa kestää. 

Prinsessa halusi kukkia.
Täti väkersi kukkia yhden,

kaksi ja kolme

Eivät istuneet kukat mekkoon, joten rannekoruhan niistä prinsessalle tuli.


Nyt on prinsessan toinen (1. mekko (KLIK)) mekko valmis

Kello se olla pitää, että ajassa pysytään.

Ei unohtanut täti prinssiäkään,


vaan sai prinssi paidan ja

ja toisenkin.

Leikkuupöydällä


Leikkuupöydällä on nyt melkoisen tyhjää vain yksi muodistus 90-luvulta tähän päivään. 


Ensi viikolla


On luvassa hääjuhlamekkoa ja hyvällä tuurilla myös juttua ranskalaisen puvuston signature-mekosta.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

Kurkistus kulissien taakse - blogiviikkomme


Kurkistus kulissien taakse -ajatus ei ole omani vaan Kototeko blogin haaste. Törmäsin haasteeseen jo muutama viikko sitten. Ajattelin, ettei tavallisen ihmisen tavallisesta viikosta löydy kerrottavaa. Maanantaina hoksasin, että tämä viikko voisi olla ihan dokumentoimisen arvoinen, joten lähdetäänpä nyt liikkeelle.

Itse tehty signature mekko Marimekon Pienestä puutarhasta (Kuva: Juha Koivistoinen)

Maanantai


Jatkoin kummitytön toisen mekon ompelua (KLIK). Sunnuntaisessa sovituksessa tosin ilmeni, että mekossa pitäisi olla kukkia. Prinsessan toivelistalle nousi lisäksi ihonmyötäinen mekko. Maanantaina väkersin siis lupaamani kukkaa ja vyötä mekkoon. Ei istunut kukka eikä vyö mekkoon, joten suuntasin lenkille.

Purin kukan ja vyön mekosta. Tein kaksi kukkaa lisää. Pujottelin vyön sisään kuminauhan, kiinnitin kukat. Nyt on prinsessalla uusi rannekoru, toivottavasti tykkää. Prinsessa ei ole nähnyt luomusta, koska täti karkasi lomalle.

Tiistai


Heti aamulla ensimmäiseksi vahvistin sovitusti toimittajalle, että torstain kuvaukset ovat ok. Kaavoitin prinssin t-paidan kokoon 110 ja kuosittelin malliin raglahihat. Olisin leikannutkin kankaat, mutta tajusin, että torstaisen kuvaussession lookit pitää silittää. Lopetin vaatteiden silityksen ilta yhdeltätoista.

Keskiviikko

Kello pirahti 6.30 ja raahustimme aamupuurolle, sillä kohta lähdettäisiin kohden Keski-Pohjanmaata ja nahkurin orsia. Veimme koiran mummolaan hoitoon. Yhdeltätoista pysähdyimme kaffeelle Varkauteen, josta piti postata omalle facebook seinällä hausta kuva. Matkan varrella postailin reissusta muutenkin.

Savossa kaikki on hauskempaa.

Jaloittelimme Petäjäveden kirkolla.

Pyörähdimme Keskiselläsyömässä.

Olimme syömässä Kokkolassa 21:30.

Torstai


Aamiaiselle mennessä meitä tervehti iloinen Nuunuu, jonka kuvan postasinkin omalle seinälle.

Jaloittelimme hetken Kokkolan vanhassa kaupungissa.

Kokkola
Kokkolasta ajelimme PaaPiin kautta Kuopioon. Välillä tosin pysähdyimme jaloittelemaan ja kuvaaman Runnilla. Hieman alkoi jo rouvalla ajatukset puntaroida tulevissa kuvauksissa. 

Runnilla  (Kuva: Juha Koivistoinen)
Kuvaukset sujuivat mallikkaasti Savossa ja saas nähdä, päätyykö juttu vielä ihan lehteen asti. Loppumatkalla Kuopiosta kotiin mietinkin, että mitähän sitä itse ensi viikon paikallislehden kolumniin kirjoittaisi. Olimme kotona yhdentoista aikaan illalla, että sellainen loma - tuhat kilometriä ja puolitoista vuorokautta.

Perjantai


Perjantain nukuin pitkään ja hartaasti. Postasin kuvan ostoksista omalle seinälle. Otsikolla, nyt ovat syksyn ompeluprojektien kankaat hallussa. Mummola palautti koiran.Tarkistin toimittajan jutun. Leikkasin prinssin paidan tai siis paidat. Ompelin hetken.

PaaPiita ja nahkaa.

Lauantai 


Lojuin sängyssä ja kirjoitin omaa kolumniani paikallislehteen. Kävin lenkillä ja ompelin hetken. Totesin, että tulipahan raglapaitaan leikattua keskietu sivusaumaan. 😩 Siispä suunnittelin design muutoksen, eteen halkio ja kengurutasku, sainkin paidat jo käänteitä vaille valmiiksi.

Sunnuntai 


Muokkasin blogin sivuja. Kävi lenkillä. Siivosin. Oikoluin kolumnini ja lähetin sen päätoimittajalle. Kirjoitin viikoittaisen postauksen. Tiedättekö mitä, onneksi huomenna pääsee oikeisiin töihin? ;)


Leikkuupöydällä



Leikkuupöydällä odottavat siis veljen paidat ja yksi muodistus 90-luvulta tähän päivään.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.